Päivän luku - 300 000 vuokratyöläistä

Tänä vuonna Suomessa on tilastokeskuksen mukaan yli 300 000 vuokratyöläistä (ERTO arvioi heitä olevan 3-400 000). Vastaava luku oli Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan vuonna 2006 102 800 vuokratyöläistä (Antti Tanskanen. Vuokratyö väylänä vakituiseen työsuhteeseen?, 2008).

Viimeisen kolmen vuoden aikana Suomeen on siis kehittynyt paitsi massatyöttömyys ja työvoimapula, niin myös vuokratyöläisten määrä on kasvanut yli 100 000 per vuosi.

Staffpointin toimitusjohtajan mukaan (19.5.) tyypillisimmät työsuhteet kestävät 1-3 päivää, mutta yli 4kk työsuhteitakin on.

Lainaan yleisökommenttia YLE:n sivuilta (19.5.)

Nykyajan orja, 18.05. klo 20:17
Pitkän linjan pätkätyöntekijänä (~10 v.) tiedän, että ns. alihankkijoista eli vuokratyöntekijöistä otetaan todella kaikki irti. Jos pystyt antamaan ja osaamaan, kuten vaaditaan saat kannustimena tehdä enemmän töitä, eli enemmän tunteja. Jos sairastut saat usein lähteä aika pian, koska tulijoita riitää. Jos teet virheitä tai teet huonoa jälkeä saat lähteä. Lomaa ei kerry, palkka on 8-10 €. Itse olen jo yli 40 v. joten saan ikälisää.. tuntipalkkani oli sopimuksessa 10 €. Senttiäkään ei tule lisää, paitsi kaikille tuleva indeksikorotus.
Usein työsuhde katkaistaan 4 kk:n jälkeen, syy on helppo arvata.

Tätä on vain pakko tehdä, firmoihin ei pääse sisälle nykyisin kuin alle 30 v. tohtorit 10 v. työkokemuksella, hiukan karrikoiden. Itse olen biologiasta valmistunut FM 8 v. tutkijakokemuksella lääkekehityksestä. Nyt ajan trukkia pätkätyöläisenä heinäkuun loppuun. Ei auta valittaa, sillä työnteko antaa elämään suuren osan sen sisällöstä.

Työttömyys ja työvoimapula - tehdäänkö meistä kaikista vuokratyöläisiä?

Tästä on monesti puhuttu, mutta ensi kerran nään konkreettisia tutkittuja tuloksia tästä. Magdaleena Jaakkola sanoo tutkimuksessaan (2009), että

Vuosina 2010–2025 työikäinen väestö vähenee 265 000 henkilöllä eli noin 17 000 henkilöllä vuodessa, vaikka vuotuinen nettomaahanmuutto olisi nykyiset 7 500 henkilöä.
Suomi on muuttumassa edullisen huoltosuhteen maasta maaksi, jossa ikääntyneiden osuus on Euroopan korkeimpia. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoden 2006 noin 870 000 henkilöstä puolella miljoonalla 1 370 000 henkilöön vuoteen 2025 mennessä.

Samaan aikaan luemme siis järkyttäviä työttömyyslukuja ja meillä on rakenteellinen työllisyyspula. Mistä tämä kertoo? Siitäkö, että meistä on tulossa Irlannin kaltainen kahtiajakautunut luokkayhteiskunta, jossa kilpailukykyä ylläpidetään rakenteellisella työttömyydellä?

Se on tietysti selvää, että työläinen, tai nyttemmin vuokratyöläinen, pysyy nöyränä, kun on satojatuhansia työttömiä josta työnantajan ottaa jossei työsuhteen huonontamiset kiinnosta. Toisaalta samaan aikaan normaalit työsuhteet systemaattisesti myydään vuokratyöfirmoille, valtionyhtiöt etunenässä. Onko rakennemuutoksessa kyseessä systemaattinen ja ideologinen yhteiskuntamuutos jossa tahallisesti huononnetaan työläisten oikeuksia?

Jos joudut joka päivä hakemaan työpaikkasi vuokratyöfirmasta, ei sinulla ole oikeutta 8 tuntiseen työpäivään, ei viikonloppuvapaisiin tai lomiin.

Tilastokeskus raportoi:

Työttömyysaste oli syyskuussa 7,3 prosenttia, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli syyskuussa 192 000 työtöntä eli 21,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin miesten työttömyys on lisääntynyt. Työllisiä oli syyskuussa 2 436 000 eli 75 000 vähemmän kuin vuonna 2008 samaan aikaan. Työttömiä on nyt noin 34 000 enemmän ja työttömyysaste kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä.
Elokuussa työttömiä oli 203 000 ja työttömyysaste oli 7,6 prosenttia.

YLE

Päivän luku

2/60

Suomella on kuusikymmentä edustajaa Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Heistä kaksi, yksi EK:sta ja yksi SAK:n, AKAVA:n ja STTK:n yhteinen edustaja, edustavat suomen työnantajia ja työntekijöitä.

En tiedä, aika virkamiesvetoiselta kuullostaa. Luulisi työnantajilla ja työntekijöillä olevan aika oleellinen rooli ilmastokysymyksissä. Suomen delegaation mielestä ilmeisesti 1/30 osa rooli.

Vahvat kunnat ovat edellytys pitkien listojen vaalijärjestelmälle

Olin Kalevi Sorsa säätiön veropoliittisen työryhmän kokouksessa tänään ja siellä pohdittiin Pertti Sorsan johdolla paitsi koko verojärjestelmän uudistamista, niin erityisesti verotuksen oikeudenmukaisuutta. Selvä tarve on jyrkentää progressiota erityisesti pääoman puolelle ja kaventaa historiallisia etuisuuksia, joita huolellisella verosuunnittelulla pystytään hyväksikäyttämään (=lue väärinkäyttämään). Miksi esimerkiksi listaamattomilla yrityksillä on verovapaus 90 000€ asti osingoistaan (1 milj. € nettovarallisuudesta)?
Noh, yksityiskohtia suunnitteilla olevista malleista, mikro-simuloinneista tai edes keskustelunavauksista on turha lähteä yhdessä blogissa avaamaan, mutta yksi demokratiaan liittyvä suurempi kysymys jäi kaihertamaan ja se on ajatus kunnallis- ja valtionverotuksen yhdistämisestä.
Kunnallis- ja valtionverotuksen yhdistämisessä olisi tietysti se hyvä puoli, että sillä pystyttäisiin estämään tämän porvarihallituksen tasa-verotukseen vyöryttäminen ja palveluiden purkaminen ja kuntien taloudet voitaisiin laittaa tasapainoon. Nythän Katainen luo koko ajan veroaletta rikkaille ja samalla jättää kunnat taloudelliseen ahdinkoon, jotta ne joutuvat nostamaan veroäyriään (Heinäluoman blogi helmikuulta 2009). Ensi vuonna arviolta 180 kuntaa nostaa veroäyriään joko 1% tai enemmän. Samalla uudistuksella loppuisi myös Kauniaisiin tai Naantaliin pako alemman veroäyrin toivossa.
Mutta, ja tämä on mielestäni todella iso "mutta", jos yhdistettyyn veromalliin mennään, niin silloin pitäisi pohtia myös mitä muuta roolia vahvat kunnat meidän yhteiskunnassamme tai demokratiassamme toteuttavat. Ainakin pitkistä listoista puhuminen pitäisi lopettaa, sillä ainoastaan vahvat ja itsenäiset kunnat toimivat Ruotsin kaltaisessa pitkien listojen vaalijärjestelmässä puolueiden tai keskusvallan tasapainottajana. Juuri vahvat kunnat, jotka keräävät verotulonsa itse, on se oleellinen eroavaisuus poliittisissa systeemeissä johon kansainvälisessä demokratiatutkimuksessa viitataan kun etsitään syitä miksi ruotsalainen pitkien listojen malli on toiminut, tai onnistunut vahvistamaan demokratiansa (consolidated democracy). Ja miksi pitkien listojen vaalijärjestelmää pitävä Namibia esimerkiksi ei ole siihen pystynyt.
Montesquieu kirjoitti, ja Aristoteles, Macchiavelli ja John Locke sitä ennen, että vallan väärinkäytön estämiseksi poliittista valtaa on hajautettava (vallan kolmijako -oppi). Maailma on esimerkkejä täynnä, jossa vallan keskittyminen johtaa vääjäämättä huonoon hallintoon. Ja juuri tähän suuntaan menemme Suomessa, jos samanaikaisesti heikennämme kuntien itsenäisyyttä ja siirrymme nykyisestä d'Hontin listavaalijärjestelmästä pitkien listojen vaalijärjestelmään.