Eilen julkistettiin, että Suomi palauttaa suurlähettilään edustustoonsa Namibiaan. Hyvä niin. Lähetystö on toiminut aivan samalla tavalla jo maan itsenäistymisestä asti (1990), mutta suurlähettilästä Suomi ei ole Namibiaan lähettänyt vuosina 2000-2014 välillä. Suurlähettilään palauttamisen perusteluiksi sanottiin nyt hyvät ja pitkäaikaiset suhteet, mutta varsinkin edustustoverkostoa supistettaessa myös kaupallisesta yhteistyöstä on ollut näyttöä. Kauppoja on tehty ensin vuonna 2011-12 36 miljoonalla eurolla ja nyt 2012-13 jo yli 130 miljoonalla eurolla. Jos lukemat pysyisivät joka vuosi samalla tasolla, sitä voitaisiin vertailla jo vaikka Kreikkaan (112M€), Portugaliin (116M€) tai Irlantiin (115M€) Suomen viennin tärkeysasteikolla. Uutinen Ulkoministeriön sivuilla.
Uutinen Helsingistä sai ajattelemaan Afrikan kaupan tilastoja yleensä ja vertailemaan sitä esimerkiksi paljon puhuttuun Kiinaan. Tulokset olivat jopa ikuiselle optimistille yllätyksellisiä. Afrikan mantereelle, jossa asuu noin 3/4 osaa Kiinan väkiluvusta tehdään kauppaa lähes yhtä paljon kuin tuonne idän nousevaan talousmahtiin. Ohessa otteita Tullin vientitilastoista ja vertailua esim. väkilukuun:
Afrikka, vienti Suomesta: 1,7Mrd€
Kiina, vienti Suomesta: 2,6Mrd€
Afrikan mantereen väkiluku: 1,0Mrd
Kiinan väkiluku: 1,35Mrd
Vienti Afrikkaan /henkilö: 1,7€ /afrikkalainen
Vienti Kiinaan /henkilö: 1,9€ /kiinalainen
Kauppatase Afrikkaan: +1,05Mrd€
Kauppatase Kiinaan: -1,99Mrd€
Viennin kasvu/tappio Afrikkaan 2011/-12: +33%
Viennin kasvu/tappio Kiinaan 2011/-12: -2%
(Tilastokeskus ja Tulli 2012)
torstai 14. marraskuuta 2013
torstai 6. kesäkuuta 2013
Number of the day: 2.
Today's number is 2, because that is the average amount of times that our new Nokia Lumia 620 crashes in a day. My wife's comment, "It's still genuine Nokia", says it all.
Two times a day.
The other Nokia 620 related number we've gotten accustomed to is 81,40€. That's the price of the front screen replacement at Nokia Care in Finland. Here in South Africa they quoted R1308 of course, which is almost exactly 100 euros with today's extremely favorable currency exchange rate. We are still to receive them into the country though and Nokia Care has told us "next week", for the past three weeks now.
It's still a genuine Nokia.
Two times a day.
The other Nokia 620 related number we've gotten accustomed to is 81,40€. That's the price of the front screen replacement at Nokia Care in Finland. Here in South Africa they quoted R1308 of course, which is almost exactly 100 euros with today's extremely favorable currency exchange rate. We are still to receive them into the country though and Nokia Care has told us "next week", for the past three weeks now.
It's still a genuine Nokia.
Ps. Formerly pretty hard-core iPhone 3 and then 4 users, we both actually love the phone.
maanantai 20. toukokuuta 2013
Are you excitable?
I'm not easily moved, but every now and again when something truly new is created I get excited. Run DMC did it in 1986, by introducing me to HipHop. Salvador Dali did it for me in the so-called classical art and I've always been a geek when it comes to new technological innovations. At best technology and art becomes one, it moves you.
My biggest accomplishments to date can both be linked to IT and somehow even to open source ideology. When I was a pre-teen in Helsinki Toukola-Kumpula-Käpylä region, we had a group of guys that used to crack games for Commodore 64 and later to Amiga 500. Our group was called Syntax Error Cracking Club - S.E.C.C., and without making any profit from the work, we achieved global recognition. Our cracked games, the c-casette tapes, had been copied and circulated as far away places as Bangladesh and Chile. Maybe some of you old-timers remember the S.E.C.C. -logo before the games started. This was in the early- and mid-1980's. The times of the above-mentioned music of Run DMC and Public Enemy. By the end of that decade we were already catching soundtrack loops from Eric B. Rakim, Salt 'n Pepa and The Beastie Boys. We were kids of 10 to 15 years old. The first real computer generation.
The second and perhaps even cooler innovation that I was fortunate to be part of was the web-based database to serve as a conflict prevention network for various political, media and civil society actors in so-called fragile states. We did the program under the visionary leadership of Ms. Anne Palm and celebrated every cent we got for the KATU project from the Ministry for Foreign Affairs. Truly innovative, a facebook for conflict prevention actors of sorts, one could never claim for ignorance anymore, when planning for strategy to intervene into a conflict, like the UN troops had done few years earlier during the Rwanda and Burundi genocide. The contacts to know what's going on, on the ground and do the research were there, like in Rauli Virtanen's diary. All the contacts were accessible like from the Yellow Pages, but most importantly every contact had the possibility to contribute independently into the database just like in modern day social media. This initiative was but for few years from 1998 to the turn of the new Millennium.
Both IT highlights of my life were short-lived, like 15-minutes of fame, although especially the latter attracted wide interest with the large Finnish media houses especially and then influenced what was to be known as the government civil crisis management database. Far less innovative version of the original.
The first small Nokia phones were exciting and moved us all with especially the SMS technology that came with them. Suddenly you had cheap means to be in touch with the World. Similarly the VHS videos were awesome by popularizing professional recording to nearly every household. Linux innovation of open source operating system was just mind-blowing! Youtube was like home-videos re-invented inside the internet. Awesome!
Innovations are exciting. They are art that moves you. Apple OS, the operating system that Microsoft and Windows copied, was exciting. Nokia 770, later to be copied to become the world-known tablet iPad, was exciting. iPhone was exciting for leading the evolution to touch-screen smartphones. And I remember when once driving Jutta Urpilainen home from some boring SDP seminar (I'm just joking, I'm sure it was brilliant!), I kept convincing her that every politician must get into Facebook to communicate with the electorate. Soon after she joined and so did many others. Then Obama took the social media campaigning to another exciting levels altogether. Re-invented political campaigning, if you will. Exciting. Yes, they did. It was a movement.
But innovations don't seem happen every day. Nor do they seem to come around more often than before. New and truly fresh ideas are few and far apart. Most of the so-called new things on the market are just something old re-packaged. I mean whatever has Samsung innovated - speed for a smartphone or a bigger screen? And now everyone's raving about it as if it was the latest of something.
So long story short, today is also one of those days, when I'm excited. Something new has happened. Revolutionary Jolla smartphone and most of all it's Sailfish OS were launched to public. They are exciting, because the OS is open source like Linux, but is able to hybrid with the open Android application development as well.
Whether Jolla brand will stand the pressures of competition or the Sailfish OS will become worldwide phenomena remains to be seen. Capitalism and market shares are a lot about money spent to marketing and the best tech innovations don't always prevail. But what is clear from today, is that they are the first of their kind. They did to smartphones what Linus Torvald's Linux did to your home PC operating systems. Jolla is not just a smartphone with a new operating system. Jolla is a movement where everyone can personalize, create and innovate their own smartphone. It's a movement like Obama re-created politics. And that, regardless of the brand success, is going to be the future of mobile technology.
Jolla movement is special and it's exciting.
Sountrack: Def Leppard - Excitable
My biggest accomplishments to date can both be linked to IT and somehow even to open source ideology. When I was a pre-teen in Helsinki Toukola-Kumpula-Käpylä region, we had a group of guys that used to crack games for Commodore 64 and later to Amiga 500. Our group was called Syntax Error Cracking Club - S.E.C.C., and without making any profit from the work, we achieved global recognition. Our cracked games, the c-casette tapes, had been copied and circulated as far away places as Bangladesh and Chile. Maybe some of you old-timers remember the S.E.C.C. -logo before the games started. This was in the early- and mid-1980's. The times of the above-mentioned music of Run DMC and Public Enemy. By the end of that decade we were already catching soundtrack loops from Eric B. Rakim, Salt 'n Pepa and The Beastie Boys. We were kids of 10 to 15 years old. The first real computer generation.
The second and perhaps even cooler innovation that I was fortunate to be part of was the web-based database to serve as a conflict prevention network for various political, media and civil society actors in so-called fragile states. We did the program under the visionary leadership of Ms. Anne Palm and celebrated every cent we got for the KATU project from the Ministry for Foreign Affairs. Truly innovative, a facebook for conflict prevention actors of sorts, one could never claim for ignorance anymore, when planning for strategy to intervene into a conflict, like the UN troops had done few years earlier during the Rwanda and Burundi genocide. The contacts to know what's going on, on the ground and do the research were there, like in Rauli Virtanen's diary. All the contacts were accessible like from the Yellow Pages, but most importantly every contact had the possibility to contribute independently into the database just like in modern day social media. This initiative was but for few years from 1998 to the turn of the new Millennium.
Both IT highlights of my life were short-lived, like 15-minutes of fame, although especially the latter attracted wide interest with the large Finnish media houses especially and then influenced what was to be known as the government civil crisis management database. Far less innovative version of the original.
The first small Nokia phones were exciting and moved us all with especially the SMS technology that came with them. Suddenly you had cheap means to be in touch with the World. Similarly the VHS videos were awesome by popularizing professional recording to nearly every household. Linux innovation of open source operating system was just mind-blowing! Youtube was like home-videos re-invented inside the internet. Awesome!
But innovations don't seem happen every day. Nor do they seem to come around more often than before. New and truly fresh ideas are few and far apart. Most of the so-called new things on the market are just something old re-packaged. I mean whatever has Samsung innovated - speed for a smartphone or a bigger screen? And now everyone's raving about it as if it was the latest of something.
So long story short, today is also one of those days, when I'm excited. Something new has happened. Revolutionary Jolla smartphone and most of all it's Sailfish OS were launched to public. They are exciting, because the OS is open source like Linux, but is able to hybrid with the open Android application development as well.
Whether Jolla brand will stand the pressures of competition or the Sailfish OS will become worldwide phenomena remains to be seen. Capitalism and market shares are a lot about money spent to marketing and the best tech innovations don't always prevail. But what is clear from today, is that they are the first of their kind. They did to smartphones what Linus Torvald's Linux did to your home PC operating systems. Jolla is not just a smartphone with a new operating system. Jolla is a movement where everyone can personalize, create and innovate their own smartphone. It's a movement like Obama re-created politics. And that, regardless of the brand success, is going to be the future of mobile technology.
Jolla movement is special and it's exciting.
Sountrack: Def Leppard - Excitable
lauantai 1. lokakuuta 2011
Kylähulluja nämä PerSujen kansanedustajat
Suomea kun kierrettiin joukkueen kanssa männävuosina ahkeraan, joka kylällä oli oma lievästi sanottuna "eksentrinen" kaveri aina sivurajan tuntumassa rumpunsa kanssa, sotamaalaus päällä ja liput heilumassa. Kansanviisauksia huudeltiin tuomareille ja naapuriseuran pelaajille. Rakkaimpia vihollisia olivat penkin päässä istuvat vierasjoukkueen huoltojoukot, jotka joskus provosoituivat vastaamaan huuteluihin samalla mitalla. Useinmiten myös kotikatsomo sai ottelun loppupuolella osansa. Erityisesti ne, jotka eivät tarpeeksi eläytyneet kylähullun keskivartaloa paljastaviin sotatansseihin.
Kaverit olivat kuitenkin yleisön suosikkeja ja saivat aina koko yleisön nauramaan tempauksillaan, oltiin sitten oman kylän seuraa tai vastustajaa kannattamassa. Suoraan sanoen kylähullut olivat hyvää viihdettä. Yleensä tämä keskimäärin hieman neljänkympin ylittänyt keskivartaloltaan valtaisa kaveri yllytti yleisöä ja yleisö kaveria kerta kerran jälkeen tyhmempiin tempauksiin. Syntyi hyvä show! Aina oli kuitenkin hauskaa, vaikka ylilyöntejähän ne kaikki oli. Ilmiö suoraan sanoen kuului koulujen jumppasaleihin kerran keskiviikossa. Rasistista huutelua en koskaan kuullut, vaikka kentällä saattoi olla neljä viisikin tummaihoista pelaajaa. Hölmömpikin ymmärsi, ettei rasismi kuulu koripallokentille.
En silti noina vuosina olisi uskonut saman kylähullujen showbisneksen ulottuvan vielä jonain päivänä Suomen valtakunnan politiikkaan ja Eduskuntaan asti. Puhumattakaan että nämä hullut yhtyisivät kylärajojen yli ja alkaisivat vielä systemaattisesti hyökkäämään jotain ihmisryhmää vastaan omaa etua tavoitellessaan. Ilmiö on vanha. Kylän päähänpotkittu kun löytää vielä heikommassa asemassa olevan, kaikki se tuska ja viha jota on vuosien mittaan saatu kestää kohdistetaan nyt siihen vielä heikompaan. Kaikkein järkyttävintä on se, että rasismin kulttuuri sallitaan valtakunnan korkeimmassa päättävässä elimessä.
Reppanoitahan nämä PerSujen nyt iltapäivälehtien otsikoissa paistattelevat kansanedustajat tietenkin ovat, tai muut kylähullut. Halatahan heitä pitäisi eikä lyödä. Taputtaa selkään ja kutsua hauskuuttamaan seuraavaankin matsiin, mutta se ei ole helppoa. Meillä Suomessa kun on semmoinen tapa, että heikompaa ei lyödä.
I've said it before and I'll say it again, Suomi on sairas. Sairas kun nostaa nämä sekopäät edustamaan itseään - kylähullut kansanedustajiksi.
Kaverit olivat kuitenkin yleisön suosikkeja ja saivat aina koko yleisön nauramaan tempauksillaan, oltiin sitten oman kylän seuraa tai vastustajaa kannattamassa. Suoraan sanoen kylähullut olivat hyvää viihdettä. Yleensä tämä keskimäärin hieman neljänkympin ylittänyt keskivartaloltaan valtaisa kaveri yllytti yleisöä ja yleisö kaveria kerta kerran jälkeen tyhmempiin tempauksiin. Syntyi hyvä show! Aina oli kuitenkin hauskaa, vaikka ylilyöntejähän ne kaikki oli. Ilmiö suoraan sanoen kuului koulujen jumppasaleihin kerran keskiviikossa. Rasistista huutelua en koskaan kuullut, vaikka kentällä saattoi olla neljä viisikin tummaihoista pelaajaa. Hölmömpikin ymmärsi, ettei rasismi kuulu koripallokentille.
En silti noina vuosina olisi uskonut saman kylähullujen showbisneksen ulottuvan vielä jonain päivänä Suomen valtakunnan politiikkaan ja Eduskuntaan asti. Puhumattakaan että nämä hullut yhtyisivät kylärajojen yli ja alkaisivat vielä systemaattisesti hyökkäämään jotain ihmisryhmää vastaan omaa etua tavoitellessaan. Ilmiö on vanha. Kylän päähänpotkittu kun löytää vielä heikommassa asemassa olevan, kaikki se tuska ja viha jota on vuosien mittaan saatu kestää kohdistetaan nyt siihen vielä heikompaan. Kaikkein järkyttävintä on se, että rasismin kulttuuri sallitaan valtakunnan korkeimmassa päättävässä elimessä.
Reppanoitahan nämä PerSujen nyt iltapäivälehtien otsikoissa paistattelevat kansanedustajat tietenkin ovat, tai muut kylähullut. Halatahan heitä pitäisi eikä lyödä. Taputtaa selkään ja kutsua hauskuuttamaan seuraavaankin matsiin, mutta se ei ole helppoa. Meillä Suomessa kun on semmoinen tapa, että heikompaa ei lyödä.
I've said it before and I'll say it again, Suomi on sairas. Sairas kun nostaa nämä sekopäät edustamaan itseään - kylähullut kansanedustajiksi.
torstai 15. syyskuuta 2011
Number of the day 2/92
On Derbyday, like today, one number remains outstanding in British football. That's having only 2 of 92 professional managers from ethnic minorities.
More about the issue in the UK. Daily Telegraph -article.
In my opinion UEFA and then the rest of European Football Association's should address the issue and work harder for change. Sport for social change.
More about the issue in the UK. Daily Telegraph -article.
In my opinion UEFA and then the rest of European Football Association's should address the issue and work harder for change. Sport for social change.
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
DEPUTY PRESIDENT OF SOUTH AFRICA - KGALEMA MOTLANTHE
Deputy President Kgalema Mothlante comes on a State visit to Finland in October. He is no ordinary statesman from Africa. -
Varapresidentti Mothlante saapuu kauppavaltuuskuntineen Suomeen lokakuun puolivälissä. Hän ei ole mikään tavallinen Afrikkalainen valtiomies, vaan entinen ANC:n pääsihteeri, Etelä-Afrikan Presidentti ja ennen kaikkea erittäin vaikutusvaltainen BRICS'in jäsen. Hänet tunnetaan hyvin myös YK:n käytävillä, jossa valtio pyrkii Turvaneuvoston pysyväisjäseneksi.
Varapresidentti Mothlante saapuu kauppavaltuuskuntineen Suomeen lokakuun puolivälissä. Hän ei ole mikään tavallinen Afrikkalainen valtiomies, vaan entinen ANC:n pääsihteeri, Etelä-Afrikan Presidentti ja ennen kaikkea erittäin vaikutusvaltainen BRICS'in jäsen. Hänet tunnetaan hyvin myös YK:n käytävillä, jossa valtio pyrkii Turvaneuvoston pysyväisjäseneksi.
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)