sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Number of the day - 47,19%

YLE News reported today that the share of developing economies have increased in the IMF to 47,19%. It's a good reminder that even the World economy regulatory bodies don't operate on democratic, but rather on "dollar democratic" -way. The nation with most wealth gets the most votes.

Nevertheless, there was something very positive about this news as well. Mostly the recognition that several African economies have been very resilient to the current economic crisis. Republic of Congo for example lead the Sub-Saharan group by growth of 12,1%. A staggering number, should the starting place be a little higher than it has been.

Furthermore, it was a delight to read from the IMF and Reuters Africa report that only one country in the Sub-Saharan Africa made negative growth this year. Madagascar economy decreased by 1%.

It is not surprising thus, that even I have been getting an increasing number of calls from people interested in investing to Africa. "Economic growth in sub-Saharan Africa is expected to double this year and further accelerate in 2011 as long as the global economy continues to improve." -Write the Reuters report and continues, "Africa is becoming one of the main destinations for frontier market investors looking for high growth while assuming the risk of small and sometimes volatile economies."

Signs of hope, should the investments and development made to trickle down to the workers and the impoverished ones as well.


keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Päivän luku - Kuinka monta...?

SDP:ssä etsitään kokenutta Puoluesihteeriä, kun monet kokevat sukupolvenvaihdoksen edellisessä Puoluekokouksessa tapahtuneen liian nopeasti. Jäin Helsingin Työväentalolla ja Facebook -debatissa kuitenkin miettimään, onko vaihto vanhempaan sukupolveen enää edes mahdollista. Tai jos on, onko se hyödyllistä tai puolueen edun mukaista? Seuraavat 2011 Eduskuntavaalit kun ovat kuitenkin aivan varmasti viimeiset, joissa 60-lukulaiset SDP:n jäsenistön valtaenemmistö voivat vielä auttaa. Kuka tekee Eduskuntavaalit vuonna 2015 (47-vuotta Vanhan valtauksen jälkeen), entä Presidentinvaalit 2012 ja 2018?

Epäilemättä puolueen on siis uusiuduttava ei pelkästään johdoltaan, mutta myös ruohonjuuritasolta. Kokenut 60-70 -luvun puoluesuhmuri voi siis vielä kerran saada innostettua ikätoverit soppatykeille ja brosyyria jakamaan työllisyyden puolesta (ja työperäistä maahanmuuttoa vastaan), mutta mitä sitten tapahtuu kun nämä hyvin palvelleet joukot loppuvat? Reilusti yli miljoona kansalaista pitäisi kuitenkin kätellä ja jututtaa, että ne normaalit 600 000 ääntä saadaan uurnille.

Päivän luku: Kuinka monta koulun, toisen asteen oppilaitoksen tai yliopiston luokkaa Suomessa on, joissa ei ole yhtään ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajaa luokkakaverina?

- ei monta.

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Päivän luku: 100

Sata koulua sulkee ovensa vuodessa. Tänäkin vuonna kunnat lakkauttavat noin sata koulua. Vuonna 2009 Suomesta suljettiin 109 koulua, kirjoittaa päivän Hesari.

Lainaan, "... Kun vuonna 1990 Suomessa oli vielä lähes 4500 koulua, viime vuonna kouluja oli alle 2900. Erityisesti pienet, alle 50 oppilaan suuruiset koulut, ovat vähentyneet. Vuonna 1990 niitä oli 2134, viime vuonna 739."


Viime viikkoina olemme ikätovereiden kanssa paljon pohtineet edellisen laman vaikutusta sukupolveemme. YLE Teemalta tuleva Lamastalgia teki tehtävänsä. Olemme se kuuluisa generation-X, joka ei sitten koskaan saanutkaan vakituista uraa, asuntovelkaa, Volvoa, kahta lasta ja labradorinnoutajaa, vaan jäi sivusta seuraamaan mitä ympärillä oikein tapahtui. Lama teki tehtävänsä ja kuuluisa edellinen sukupolvi viimeisteli työn omalla karulla valtataistelullaan. "Valtaa ei anneta, se otetaan", sanovat.
Sukupolveni valitsi kuitenkin jaloillaan ja lähti maailmaa kiertämään, kun työpaikkaa ei sitten maisteri-tutkinnosta huolimatta tullutkaan. Olemme se sukupolvi, joka vielä tänä päivänäkin etsii itseään ja elintilaa pätkätöiden, vuokra-asuntojen ja edellisten ja tulevien sukupolvien välissä. Olemme myös se "innovaation" sukupolvi, joka todella osaa ajatella "outside the box", tai yli tiedekuntarajojen kuten Suomessa sanotaan. Luokkakaverini ovat niitä ensimmäisiä TAIK'in insinöörejä tai POLIn taiteilijoita. Sukupolveni on myös se, joka ikuisen demarinuoren sanoin tulee kieltäytymään "ahneen sukupolven" eläkemaksuista ja elää globaalissa kylässä, eikä niinkään vaan "Suomessa" (heittomerkkeihin laitettuna).

Mutta onhan tämä nyt mielenkiintoinen kehityksen kierre, joka tuossa Hesarin otsikossakin elää. Kun 40-luvun nuoret rakensivat Suomen ja 60-lukulaiset valtasivat sen, niin 80-luvun nuoret jäivät sivusta ihmettelemään mitä oikein tapahtui kun lama tuli ja syrjäytti koko sukupolven yhteiskunnan perinteisistä rakenteista.
...Niin mihin tämä "Suomi" niminen globaali-kylä nyt oikein on menossa? Nyt -00 sukupolvi pakataan taas suurempiin ja suurempiin tulosyksiköihin jo ennen kuin osaavat sanoa "Hep!" Emmekö ole jo olleet tässäkin kehityksen hetkessä aikaisemmin?

Minä sentään pääsin Maunulan ala-asteelle, joka oli juuri puolitettu vain 900 oppilaan kouluksi kun Maunulan jengistä oli tullut liian väkivaltainen, asuinaluetta terrorisoiva, todellinen yhteiskunnan vaikuttaja. 80-luvulla ihmiset Maunulassa pelkäsivät mennä Ostarille ostoksille ja usein kouluunkin piti juosta pari pysäkkiä kauempaa, ettei joutunut jengin kanssa lähikontaktiin.

lauantai 6. helmikuuta 2010

Number of the day: 2%

The share of Africa of the World trade has diminished from 6% of 2004 to 2% 2009 (World Bank 2010).

If there is an argument that Africa should trade themselves out of poverty, what are the major problems increasing trade? The main two classical answers to unequal trade are (1.) subsidies and protectionism by Americans and European countries to their own farmers and economy and therefore discriminating against imports from Africa, and (2.) the second argument usually follows the line of lacking investments into local economy and the outflow of investments from Africa, neo-colonial financial sector (Stiglitz) and brain drain or outflow of expertiese.

But why are African countries not trading with each other? While Latin American countries trade among each other is close to 50% of the total and Asian countries trade equally by 50% with each other, why the local trade among African countries is only 10% of the total? (World Bank 2010)

maanantai 25. tammikuuta 2010

Miss Suomi

Kirjoitan tätä missikisojen aattona, luettuani Hesarin kolumnin ja feministi-lehti Tulvan päätoimittajan inspiroimana. Kaikkea en ymmärtänyt mitä hän kirjoitti, mutta viisailta ja punnituilta sanoilta ne vieraatkin lauseet näytti. Missikisat ja niiden kritiikki ovat tietysti hänen osaamisensa ydinaluetta. Yksi lause jäi erityisesti soimaan niin, että sormet hakivat näppäimistölle,

”Joukossa tuntuu joka vuosi olevan joku koulukiusaaja, myymälävaras, nisti tai tuleva alastonmalli. Ja miksi ei olisi? Missitarjokkaat tulevat pääosin lähiöistä, maalta tai maahanmuuttajien parista. Ei siellä mitään parhaiden perheiden eliittikoulut käyneitä tyttäriä näy.”

Osuvasti sivallettu.

Liityin viime vuonna kahteen facebook-ryhmään, jossa fanitettiin jotain maahanmuuttajaryhmän missikandidaattia. Ensimmäinen niistä oli Lontoossa ja toinen Yhdysvalloissa, muistaakseni New Yorkissa. Eurooppaan ja Amerikkaan muuttaneet maahanmuuttajakaverit, jotka tunsin Afrikasta, kutsuivat minut niihin ja liityin.

Missikulttuuri elää ja voi erittäin vahvasti kehitysmaissa. Intiassa missit tai Bollywood –tähdet saavat kansan parissa palvotun kohtelun ja sponsorirahat tekevät heistä usein miljonäärejä. Latinalaisessa Amerikassa missi-kulttuuri on verrattavissa ainoastaan kotoiseen lätkätähtien fanitukseen omine TV-kanavineen ja makasiini-ohjelmineen, ja ainakin Saharan-eteläpuolisessa Afrikassa missit ovat valtavia mega-tähtiä. Itse asiassa, en tunne yhtään Afrikkalaista yliopistoa, jossa ei olisi missikisoja kerran vuodessa. Ne ovat yleensä vuoden päätapahtuma ja valtava karnevaali. Kehitysmaissa tunnetaan myös suurta ylpeyttä siitä, että juuri heillä missikisat järjestetään huomattavasti suuremmalla budjetilla ja hienommin kuin niin sanotussa ”ensimmäisessä” maailmassa.

Ei olekaan siksi kovin ihmeellistä siksi, että viime vuonna pidettiin myös ensimmäiset Miss Africa –Finland kilpailut. Malli on suoraan maahanmuuttajien parista Englannista, Ranskasta, Yhdysvalloista tai muualta Euroopasta missä maahanmuutto on ollut jo pitempiaikainen ilmiö. Maahanmuuttajat paketoivat oman elämäntapansa tänne kylmään ja pimeään Pohjolaan ilman ulkoisia vaikuttimia, kun integraatiota, assimilaatiota, kotoutumista tai muutakaan valtaväestöön sekoittumista ei tapahdu. Ollaan kuin vierastyöläisiä vieraalla maalla ja kaikki odottavat lopulta pääsevänsä takaisin kotiin. Sama sitten rakentaa omaa elämää riippumatta siitä mitä ympärillä muuten tapahtuu. Valtaväestö voi elää omaa elämäänsä, eletään me omaamme, ajattelevat monet tuntemani maahanmuuttajat. Malli sopii myös monelle jurolle tonyhalmeita fanittaville suomalaiselle.

Eriskummallisinta tässä perussuomalaisessa kehityksessä on kuitenkin, että kukkahattu-hipit ja useat ministeriöiden monikulttuurisuutta työkseen edistävät virkamiehet tukevat myös tätä linjaa. Moni valistunut suomalainen maahanmuuton asiantuntija tai monikulttuurisuus-hankkeita rahoittava virkamies on sitä mieltä, että on hyvä kaikille että maahanmuuttajat saavat tehdä omaa kulttuurituotantoa ainoastaan omalle väestölleen. Parhaimpana tai pahimpana esimerkkinä missikisojen ohessa on Eurovision tai Ourvision –laulukilpailut tai maahanmuuttajien omat urheiluseurat, joita perustetaan kun perinteisiin seuroihin ei pääse. Suomi on nykyään rakennettu niin, että jotkut aktiviteetit on tarkoitettu vain suomalaisille ja toiset vain maahanmuuttajille. Ja valtio tukee. Hyvä että pysyvät rodut erillään. Punaniskat ja kukkahattuhipit ovat asiasta samaa mieltä.

Missikisoista Tulva-lehden päätoimittaja Anne Moilanen osui Helsingin Sanomissa naulan kantaan. Missit todella tulevat Helsinkiläisen keskusta-älymystön ulkopuolelta maalaisista, lähiöistä tai maahanmuuttajista – Suomen kehitysmaista. Voitaisiinko tästä vetää siis johtopäätös, mitä köyhempi maa tai alue missä elää sen vahvemmin elävä missi-kulttuuri?
Viitisentoista vuotta sitten Yhdysvalloissa elettyäni kehittelin sellaista teoriaa, että mitä suuremmat tuloerot sen kehittymättömämpi maa. Köyhimmistä köyhimmissäkin maissa kun elää myös super-rikkaiden yläluokka. Itse asiassa mitä köyhempi maa sen rikkaampi yläluokka on. Siksi vakaassa uskossa teoriaani kirjoitin silloin muistaakseni, että suomalaista kehitysapua pitäisi saada myös jenkkeihin, jos sitä pitää Etelä-Afrikkaankin antaa. Kummallakin maalla kyllä on mistä ottaa elättääkseen maansa köyhät, mutta valinta ylläpitää valtavia tuloeroja estävät kehityksen. Amerikan Yhdysvalloissa oli siellä eläessäni asunnottomia yli Suomen ja Ruotsin yhteenlasketun väestön verran. Etelä-Afrikassa taas elää 4,4 miljoonaa ihmistä YK:n Human Development Indexin mukaan Luxenburgin keskiarvoa korkeammalla elintasolla. Tuntui hiukan uskomattomalta, Suomessa, eteläisessä Afrikassa sekä Yhdysvalloissa asuneelle, että Suomi aloitti 90-luvulla kehitysyhteistyön Etelä-Afrikan kanssa. Puhtaan kaupallisen yhteistyön olisin kyllä ymmärtänyt.

Mutta liittyvätkö missikisat väistämättömästi ainoastaan siis kehittymättömään maailmaan, kolmanteen maailmaan kuten valtiotieteilijät menneinä vuosikymmeninä sanoivat? Eikö vahva missi-kulttuuri Suomessakin kuulu niille vuosikymmenille, jolloin Suomi oli vielä kehitysmaa? Voisiko tätä vanhaa teoriaani nyt liittää sitten myös macho-kulttuuriin, johon missikisat tärkeänä osana kuuluu?

Mitä kehittymättömämpi maa tai alue missä elää, sen machompi kulttuuri – sen vakavammin otettavat missikisat.

Todistakaa toisin.

Ps. Mutta onko Suomikin repeytynyt kahtia rikkaisiin ja köyhiin niin kuin jenkkilässä tai Etelä-Afrikassa? Onko meillä ainoastaan vain eliittikoulujen sivistyneistö ja loput kansasta eli juntit? Missikisoja kuulemma katsoo tänäänkin lähes miljoona suomalaista.

maanantai 14. joulukuuta 2009

Päivän luku - 300 000 vuokratyöläistä

Tänä vuonna Suomessa on tilastokeskuksen mukaan yli 300 000 vuokratyöläistä (ERTO arvioi heitä olevan 3-400 000). Vastaava luku oli Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan vuonna 2006 102 800 vuokratyöläistä (Antti Tanskanen. Vuokratyö väylänä vakituiseen työsuhteeseen?, 2008).

Viimeisen kolmen vuoden aikana Suomeen on siis kehittynyt paitsi massatyöttömyys ja työvoimapula, niin myös vuokratyöläisten määrä on kasvanut yli 100 000 per vuosi.

Staffpointin toimitusjohtajan mukaan (19.5.) tyypillisimmät työsuhteet kestävät 1-3 päivää, mutta yli 4kk työsuhteitakin on.

Lainaan yleisökommenttia YLE:n sivuilta (19.5.)

Nykyajan orja, 18.05. klo 20:17
Pitkän linjan pätkätyöntekijänä (~10 v.) tiedän, että ns. alihankkijoista eli vuokratyöntekijöistä otetaan todella kaikki irti. Jos pystyt antamaan ja osaamaan, kuten vaaditaan saat kannustimena tehdä enemmän töitä, eli enemmän tunteja. Jos sairastut saat usein lähteä aika pian, koska tulijoita riitää. Jos teet virheitä tai teet huonoa jälkeä saat lähteä. Lomaa ei kerry, palkka on 8-10 €. Itse olen jo yli 40 v. joten saan ikälisää.. tuntipalkkani oli sopimuksessa 10 €. Senttiäkään ei tule lisää, paitsi kaikille tuleva indeksikorotus.
Usein työsuhde katkaistaan 4 kk:n jälkeen, syy on helppo arvata.

Tätä on vain pakko tehdä, firmoihin ei pääse sisälle nykyisin kuin alle 30 v. tohtorit 10 v. työkokemuksella, hiukan karrikoiden. Itse olen biologiasta valmistunut FM 8 v. tutkijakokemuksella lääkekehityksestä. Nyt ajan trukkia pätkätyöläisenä heinäkuun loppuun. Ei auta valittaa, sillä työnteko antaa elämään suuren osan sen sisällöstä.

Työttömyys ja työvoimapula - tehdäänkö meistä kaikista vuokratyöläisiä?

Tästä on monesti puhuttu, mutta ensi kerran nään konkreettisia tutkittuja tuloksia tästä. Magdaleena Jaakkola sanoo tutkimuksessaan (2009), että

Vuosina 2010–2025 työikäinen väestö vähenee 265 000 henkilöllä eli noin 17 000 henkilöllä vuodessa, vaikka vuotuinen nettomaahanmuutto olisi nykyiset 7 500 henkilöä.
Suomi on muuttumassa edullisen huoltosuhteen maasta maaksi, jossa ikääntyneiden osuus on Euroopan korkeimpia. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoden 2006 noin 870 000 henkilöstä puolella miljoonalla 1 370 000 henkilöön vuoteen 2025 mennessä.


Samaan aikaan luemme siis järkyttäviä työttömyyslukuja ja meillä on rakenteellinen työllisyyspula. Mistä tämä kertoo? Siitäkö, että meistä on tulossa Irlannin kaltainen kahtiajakautunut luokkayhteiskunta, jossa kilpailukykyä ylläpidetään rakenteellisella työttömyydellä?

Se on tietysti selvää, että työläinen, tai nyttemmin vuokratyöläinen, pysyy nöyränä, kun on satojatuhansia työttömiä josta työnantajan ottaa jossei työsuhteen huonontamiset kiinnosta. Toisaalta samaan aikaan normaalit työsuhteet systemaattisesti myydään vuokratyöfirmoille, valtionyhtiöt etunenässä. Onko rakennemuutoksessa kyseessä systemaattinen ja ideologinen yhteiskuntamuutos jossa tahallisesti huononnetaan työläisten oikeuksia?

Jos joudut joka päivä hakemaan työpaikkasi vuokratyöfirmasta, ei sinulla ole oikeutta 8 tuntiseen työpäivään, ei viikonloppuvapaisiin tai lomiin.

Tilastokeskus raportoi:
Työttömyysaste oli syyskuussa 7,3 prosenttia, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli syyskuussa 192 000 työtöntä eli 21,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin miesten työttömyys on lisääntynyt. Työllisiä oli syyskuussa 2 436 000 eli 75 000 vähemmän kuin vuonna 2008 samaan aikaan. Työttömiä on nyt noin 34 000 enemmän ja työttömyysaste kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä.
Elokuussa työttömiä oli 203 000 ja työttömyysaste oli 7,6 prosenttia.


YLE