maanantai 14. toukokuuta 2007

Sisäistä demokratiaa ja kilpailua, ei vallan luovuttamista nuorille

Juhani Hakala kosketti ”Äijät kiertoon” (UD 8.5.2007) kirjoituksellaan paljon varsinkin näin vaalien jälkeen puhuttanutta asiaa. Liikkeemme on pappautunut ja sitä myötä tavallisen nuoren palkansaajan arjesta on vieraannuttu.

Valtaa ei kuitenkaan anneta, valta otetaan. Tähän kilpailuasetelmaan perustuu myös demokratia. Sisäisen demokratian kehittämiseen tämän puolueen tulisi keskittyä, ei pelkästään vallan siirtämiseen nuorille. Nuorten on pystyttävä kumoamaan Hakalan niin hyvin kuvaama hyvin ansaitsevien yli kuusikymppisten blokki puolueen tai laajemmalti koko liikkeen rakenteissa. Jos nuoret ovat niin säälittäviä, etteivät tähän pysty niin olkoon. Liike on jo siis käytännössä kuollut.

Nyt valtaa on tarjolla jokaiselle nuorelle, ottajia vaan ei ole. Pieni joukko nuoriso-eliittiä, siisteissä puvuissaan puheenjohtajan ympärillä on olemassa, mutta työväenyhdistyksissä on hiljaista. Jos sinne on joku nuori eksynyt, se on yleensä ylhäältä alaspäin puoluetoimistolta käsin. Demarinuoret, SONK, puoluetoimisto, Sorsa Säätiö ja Työväen Akatemia pohtivat ilmeisesti parhaillaan kuumeisesti ketkä nuorista valitaan syksyllä alkavaan Tulevaisuusakatemiaan. Yhdistykset voisivat hyvin nyt tuoda omia nuoria kandidaattejaan esille tulevaisuuden johtajiksi.

Vallan antaminen meille ikääntyville nuorille tai ihan niille oikeille nuorille ei olisi kenenkään etu. Se täytyy nuorten käydä demokraattisesti ansaitsemassa piireissä, yhdistyksissä ja liikettä lähellä olevissa kansalaisjärjestöissä. Vain niin liike voi säilyä hengissä.

Keskitytään asiaan, vanhat ja nuoret kisataan reilusti ja katsotaan sitten kukan sen vallan ottaa. Demokratialla kun on sellainen tapa toimia, että silloin myös asiat nousevat agendalle, epäkohdat keskusteltavaksi.

Jollei kahviloitamme ja rakennustyömaita pyörittävien vuokratyöläisten tai pätkätyöläisten ongelmat kiinnosta ja annetaan heitä hyväksikäytettävän ilman viikonloppuvapaita, 8-tuntista työpäivää tai vapaapäiviä, ei silloin koko työväenliikkeelläkään ole mitään merkitystä. Jos 2000€ tienaavalla Helsinkiläisellä jää verojen, vuokran ja ruokalaskujen jälkeen 300€ kuukaudessa käteen esimerkiksi lapsien pitämiseen, niin mitä järkeä on äänestää SDP:tä? Siksikö että asiat voisivat olla vielä huonommin? Aika huono markkinointiviesti puolueelle tai koko Suomelle, vaihtoehtoja kun on koko maailma täynnä. Etelä-Afrikasta, Eestistä tai Venäjältä jos esimerkiksi onnistuisi löytämään työpaikan ostaa ihminen samalla palkalla yli kolme kertaa paremman elintason itselleen kuin Suomessa, Yhdysvalloissa tai Britannissa suhde on vain hiukan reilu kaksikertainen (World Development Report 2007, PPP index s. 288).

Ei kommentteja: