sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Gaza on fire

I woke up today to news I feared the most, Israel started another full offensive to Palestinian areas, provoked of course by growing de facto Hamas government. What concerns me as a Finn, of course beyond the threat to World peace, is what contribution to this our famous Peace Nobelist might have had. Ironically he said, “Peace is a question of will”, and that peace in the Middle East should be made priority for Obama government foreign policy. Well, I hope this didn’t contribute to the current state of affairs. Everyone knows the bitterest fighting are done just before inevitable peace negotiations. This because each side of the conflict seeks to find the best leverage possible for the negotiations.

I truly hope that Israel didn’t react to this increased pressure for peace negotiations by means of war. If the Americans really are now interested settling the decade long crisis once and for all, why couldn’t they start peace negotiations behind closed doors and without Ahtisaari announcing now it’s time.

Makes no sense to me.

******

Peace is a question of will
”The most challenging peace-building project ahead of us is finding a solution to the conflicts in the Middle East, which have continued for decades. The tensions and wars in the region have been going on for so long that many have come to believe that the Middle East knot can never be untied. I do not share this belief. All crises, including the one in the Middle East, can be resolved."

President Martti Ahtisaari at Nobel ceremony in Oslo, 10 December 2008

Read the entire speech here >>

http://nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/2008/ahtisaari-lecture.html

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Provide, how equal is that?

Namibia and income differences keep me puzzled.

Income differences are the evil of the World, but not only between continents but quite literally between neighborhoods. We love to offer ourselves (sometimes quite literally) at the altar of market capitalism, never questioning is this reasonable? The cash the cars the bling can all be hire purchased. Who cares about investing to the future? ”What you have eaten belongs to you, what you have saved belongs to Chiefs men”, says the Ovambo proverb.

Recently I heard the former Minister of Finance for Sweden say, “It is our (Sweden) competitive advantage at globalization that we are more equal than others. Competitive advantages for us are maternity leave, universal free school system, progressive income taxing and so on. We better include all of our social classes and women to contribute when elsewhere only fraction of the society contributes.” There lies the wisdom. Why should only the “white propertied men” as my American Prof used to say, be allowed to contribute to the advancement of the society? More competitive societies are the ones which include broader range of society to be entrepreneurial.

“I love the new restaurant at Merua Mall, the service is so good. World class really!”
“It’s so difficult to get good (domestic) help nowadays.”

These are the quotes of my upper-class friends in Africa.

Namibia surpassed Brazil as the most unequal country in the World at the turn of the millennium, decade into the independence and freedom from violent white supremacy. And even today Namibia still continues to grow the gap between the rich and the poor day by day. Macro economic growth remains stagnant. 10% of Namibians live in better welfare than the rich in Luxemburg or Canada, ranking the top two in welfare in the World, richest 22% rank higher than the average of Sweden, Finland and Germany (measured by UNDP Human Development Index rating system). And what about the rest? Take a wild guess what is the amount of people living under the poverty line? Yes, you would be correct. It’s the rest of the population.

More income gap, better service and help one can get. This is what every elite household lady knows.

Furthermore, the gender gap is significant. Women earn half what men do in Namibia. 90% of women are just above the poverty line, ¾ of women live way below it earning 0,70 USD a day and more than half of the women earn less than 129USD a year or 35 cents USD a day.

When are the "help" (the domestic workers) going to cry for help, demand freedom and equality? Liberté, égalité, fraternité!

Obama gave us all hope, sense of history in the making. I respect the freedom fighters, because their cause was just. One man One Vote! But the war won was just the beginning of the struggle for independence, not the end. The new generations must step in as the old generations enjoy their well earned pensions. And young generations should not work for their immediate personal gain of the the pool, the car, the sound system, but for our children and our children’s children to have a better nation, country, continent and World. When are WE going to see that?

Power is never given, power is always taken. The one who received “power” from someone’s hand, must always remember “he who giveth, can taketh away.”

Yes we can!

torstai 6. marraskuuta 2008

DEMOS provosoi

Think-tank DEMOS, ei siis DEMO, provosoi ajattelemaan. SL Kari Karangolle kiitos provokaatiosta.

DEMOS kirjoitti työperäisestä maahanmuutosta ja mitä heidän ulkomaalaiset tutkijavieraat Seán McLoughlin (University of Leeds) ja Alex Stepick (Florida International University) olivat maailmalla havainnoineet:

Molempien mukaan työperäisen maahanmuuton haasteiden ratkaiseminen vaatii aktiivisia toiminta vastaanottavalta maalta. "Työolosuhteiden valvontaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä maahanmuuttajat ovat usein haavoittuvaisempia kuin kantaväestö. Huonot maahanmuuttajien työolosuhteet vaikuttavat pitkällä aikavälillä myös kaikkien työolosuhteisiin", Stepick totesi.

Suomessa tästä on jo todistusaineistoa, että vuokratyöläisten, lähinnä maahanmuuttajien, oikeuksien polkeminen luo markkinatilanteen, jossa myös ns. kantasuomalaiset joutuvat tinkimään oikeuksistaan. Ravintolatyöläiset ovat hyvä esimerkki tästä. Kenelläkään ei ole enää 8 tuntista työpäivää tai 40 tuntista viikkoa kahden päivän vapaineen, normaali lomia, ylityökertymiä tai irtisanomissuojaa. Normaaleja Suomen työlainsäädännön suojelemia oikeuksia.

Tämä on Helsinkiläistä todellisuutta.

Tässä muuten DEMOSin mielenkiintoinen slideshow tulevaisuudesta ja heidän versionsa Obaman "Yes we can!" uskosta.

http://www.slideshare.net/DemosHelsinki/arkkitehtipivt-low-carbon-society-presentation

perjantai 24. lokakuuta 2008

Aatteen kriisi

Sain kutsun "Aatteen kriisi" -tapahtumaan Kirjatorilla. Otsikko sai ajattelemaan. Aate kriisissä? Onko todella näin vai onko niin että vanhat 60-luvulla luodut aatteiden instituutiot eivät vaan vastaa nykypäivän aatteiden haasteisiin. Elämmehän aikaa jolloin ihmiset ovat jopa valmiita muuttamaan ruokatottumuksia ja elämäntapaansa aatteen puolesta. Päätin kirjoittaa kitkerästi tapahtuman Facebook-sivuille, toivoen että edes joku lukisi ja provosoituisi tekemään asialle jotain. Minua ei kiinnosta saarnata kuorolle, vaan jospa joku uusi kasvo provosoituisi kääntämään katseensa tähän vanhaan ongelmaan, eriarvoisuuteen.

Aate ei ole kriisissä. Aatteiden kanavoituminen puoluetoimintaan, ammattiyhdistystoimintaan tai muuhun kansalaisaktivismiin on kriisissä. Edelleen leipäjonossa, Helsinginkatu 13, joka viimeksi oli 197 askelta pitkä, toivotaan oikeudenmukaisempaa tulonjakoa. Edelleen joka aamu Kaisaniemessä Capital Restaurantin edessä vuokratöihin jonottavat maahanmuuttajat toivovat, että joku ammattiyhdistys antaisi heille 8 tuntisen työpäivän, viikonloppuvapaat, vuosiloman ja oikeuden pysyvään työsopimukseen. Edelleen sosiaalityöntekijät tai opettajat toivovat arvostusta työlleen. Kun vasemmisto tai ammattiyhdistysliike eivät vastaa huutoon, epätoivon vallassa haetaan vastakaikua oikeistosta. "Toivoa" sieltä vielä ruokitaan.

perjantai 20. kesäkuuta 2008

2Pac: Changes

I was recently in Africa and it inspired me to write about the elections in the US. Funny isn't it? Shouldn't I be writing about Zimbabwe or the recent xenophobic attacks in South Africa, or the March-April-May violence in Kenya or the democratic downturn in Namibia? Well, I decided to talk about what people are talking about in Africa, not what BBC is talking about. That's how Africa is. We don't discuss the political issues too close to home. HIV/AIDS pandemic, Malaria deaths, the insane number of deaths on the roads, the democratic downturn as said before... But Obama, he's an interesting topic, not too close to home but still among the issues of Pan-Africanism.

So here it goes, no I'm not a believer. I think America simply hasn't changed that much. Even though millions cry foul for the Bush extremism.

Some one year ago, maybe more, I wrote to my former collegue who works in the Democratic Party in the US. I told him, sarcastically and certainly lookin down upon the level of civilisation in the US, that, Americans will never vote for a black man who's name is Osama... sorry Obama. And that the Democrats are crazy to think otherwise. And I furthermore continued that McCain would be the best bet currently to win.

Not that I wouldn't vote for Obama, would I have a vote for choosing the "leader of the free World".

Well, I have been proven wrong ever since, haven't I. I would have NEVER guessed that already more than 14 million votes have been cast to Obama and that he would have won the Democratic nomination. That was simply beyond me and what I understood of America. But today, in June 2008, I write, is that enough? 60million votes are needed to become the President of The United States.

Of course, Mrs. Clinton is or would bring in more votes, but the fact is also that not all of those votes cast to Hillary are going to combine for Obama and Clinton ticket. And therefore slipping votes are also needed from the Republican side. Republicans need to vote for Obama-Clinton rather than McCain and whoever he's running with in order for Obama to win. That seems impossible, because the Republicans that don't like McCain are the Christian Fundamentalists and currently Obama doesn't even have a Church to call his own. So I believe, the Christian fundamentalists rather don't vote at all than start voting for Obama.

So summa summarum, America simply isn't ready for the black President. Quoting 2pac famous lyrics: "We ain't ready, to see a black President, uhh It ain't a secret don't conceal the fact the penitentiary's packed, and it's filled with blacks" The incarcarated don't have the right to vote in the United States.

I hope and pray I'm wrong once again.

I see no changes all I see is racist facesmisplaced hate makes disgrace to racesWe under I wonder what it takes to make this one better place, let's erase the wastedTake the evil out the people they'll be acting right'cause both black and white is smokin' crack tonightand only time we chill is when we kill each otherit takes skill to be real, time to heal each otherAnd although it seems heaven sentWe ain't ready, to see a black President, uhhIt ain't a secret don't conceal the factthe penitentiary's packed, and it's filled with blacksBut some things will never changetry to show another way but you stayin' in the dope gameNow tell me what's a mother to dobein' real don't appeal to the brother in youYou gotta operate the easy way"I made a G today" But you made it in a sleazy waysellin' crack to the kid. " I gotta get paid,"Well hey, well that's the way it is

- 2pac, Changes

tiistai 13. toukokuuta 2008

Rasisti on reppana


Rasisti on reppana – kampanja on Suomen Palloliiton yhdenvertaisuushankkeen päälle rakennettu näkyvyyskampanja, jonka tavoitteena on tukea jo olemassa olevaa rasismin vastaista koulutustyötä kaikille Suomen jalkapallotoimijoille. Hankkeen tavoitteena on tehdä rasismin vastaisesta teemasta pysyvä lisä kaikkeen Suomen Palloliiton ja sen piirien koulutuksiin ja sitä kautta vaikuttaa jatkuvasti Palloliiton 1050 seuran kenttään. Hanke on kolmevuotinen ja kestäviä tuloksia mitataan vuonna 2010. Suomen Palloliitolla on 115 000 lisenssin maksanutta jäsentä ja jalkapallotoimijoita lasketaan olevan vähintään puoli miljoonaa toimijaa. Jalkapalloperheellä todella on merkitystä Suomalaisen yhteiskunnan kehittäjänä.

Ensin on kuitenkin pantava oma talo kuntoon ennen kuin lähdetään rinta rottingilla muualle neuvomaan. Yhdenvertaisuushanke aloitti toimintansa vuoden 2006 lopulla ja keskittyi ensimmäisenä toimintavuotenaan rasismi-selvityksen tekemiseen Suomalaisessa jalkapallossa. Tiedettiin että rasismia kyllä on Suomessa, mutta sitä ei vielä tiedetty onko sitä, ja jos on niin kuinka paljon, ja missä sitä on Suomalaisessa jalkapallossa. Arvailuja ja väitteitä asiasta kyllä riitti.

147 ottelua ja muutama sata erotuomariraporttia seurattiin ja evaluoitiin vuoden aikana. Usealle sadalle erotuomarille tehtiin lisäksi asennekysely Suomen Poliisin ja Helsingin Yliopiston teettämän mallin mukaisesti. Erotuomareille annetaan myös mahdollisuus raportoida asiasta tarkemmin. Tulokset olivat pysähdyttäviä. Ongelmaa on enemmän kuin luultiin ja nimenomaan ruohonjuuritasolla. Selkeästi oli havaittavissa, että mitä alemmaksi divaritasoa mennään, sen suuremmaksi ongelmat kasvoivat. Helsingin ja Uudenmaan piirin viitosdivarissa voidaan katsoa olevan ongelmaa yli 13 -kertaisesti liigatasoon verrattaessa. Onneksi Suomalaisista fani-katsomoista ei kuitenkaan löytynyt yhtä suurta ongelmaa kuin mitä pohjoismaalaiset veljemme joutuvat kokemaan. Asian kanssa kannattaa olla kuitenkin varuillaan.

Korkeimmille divaritasoille noustaessa säännöt olivat selkeämmin ymmärretty ja kilpailu kovempaa, joten kaikkiin typeryyksiin ei vain ole niin paljon varaa. Aladivareissa on lisäksi enemmän niin sanottuja etnispohjaisia joukkueita, joukkueita jotka ovat rakentuneet vain yhtä etnistä ryhmää edustavista pelaajista. Jonkinmoinen ongelma sekin, vaikka ehkä se kertoo enemmän siitä että jo olemassa olevat seurat eivät vielä ole osanneet ottaa kaikenvärisiä futareita osaksi toimintaansa.

Rasismi on paitsi jalkapallon sääntöjen vastaista, myös rikos Suomen laissa. Siinä mielessä myös rasismilla syyttely on rikoksesta syyttelyä. Toisaalta jalkapallo on usein maahanmuuttajan ensimmäinen integroija Suomalaiseen yhteiskuntaan, se ensimmäinen tuttu asia täysin muuten vieraassa ympäristössä. Jalkapallon kasvu lajina Suomessa onkin vahvasti liittynyt siirtolaisten määrän kasvuun myös Suomessa aivan kuten muualla Euroopassa. Fiksut seurat kuten TamU ja HJK, tai pienemmistä esimerkkinä vaikka Närpes Kraft FF, ovatkin ottaneet kasvusta osansa. Työ monikulttuuristen futaajien integroimisesta vaatii kuitenkin osaamista ja siihen Suomen Palloliitto rakentaa valmentajille, seurajohtajille, erotuomareille ja muille jalkapallotoimijoille työkaluja. Palloliiton tavoitteena on rakentaa jalkapallosta selkeästi suurin laji suomessa ja kasvaa 5 % vuodessa siten että meitä lisenssillä futaajia on hiukan reilun kymmenen vuoden päästä vuonna 2020 yli 250 000.

Shefki Kuqi, Hetemaj’in veljekset, Eremenkot ja nyt viimeisimmin vaikka Nicholas Otaru ovat maajoukkuejalkapalloa seuraaville tuttuja nimiä ja hieno osoitus siitä mitä Suomessa jalkapallon saralla osataan. Suomalainen jalkapallo on pitkään osannut löytää voimaa monikulttuurisuudesta, aina A-maajoukkuetasolle asti. Parhaat pelaa ja parhaat valitaan uskontoon, rotuun tai etniseen taustaan katsomatta. Se on ainut tapa Suomalaisen jalkapallonkin menestyä. Rasisti vaan on reppana.

Suomen Palloliiton yhdenvertaisuushanke kiertää tämän vuoden aikana kouluttamassa paitsi useita satoja erotuomareita, valmentajia ja seurajohtajia suoraan, niin myös 12 piirin kautta koko Suomalaisen jalkapallokentän. Viestin viemisen vahvistamiseksi tehdään myös TV-kampanjaa YLE:n ja omien maajoukkuetähtiemme avulla, luodaan Veikkausliigan ja liiga-seurojen avulla 28 tapahtumaa kesän sarjakierroksille, näytään muissakin urheilutapahtumissa ja kruununa pohjalla ollaan kaikin mahdollisin tavoin näkyvillä Suomessa pidettävissä UEFA Women’s EURO2009 kisoissa. Tampereellakin ollaan ja näytään varmasti toistakymmentä kertaa ennen kuin hanke 2009 vuoden loppuun mennessä päättyy. Mielenkiintoista ja hauskaa tulee varmasti olemaan kaikilla, ja jos reppanoita näkyy, ymmärretään heitä ja ohjataan fiksummalle tielle. Ihmisiä ne rasistitkin on ;-)

perjantai 21. maaliskuuta 2008

On erilaisia valmentajia

Soraya on iloinen 5-luokkalainen tyttö itähelsinkiläiseltä ala-asteelta. Tutustuin häneen 09 Helsinki Human Rights säätiön työn kautta, kun aloitimme uussuomalaisille lapsille ohjatun koris-kerhon koulussa. 09 Helsinki Human Rights säätiön työ integroi lapsia urheilun avulla suomalaiseen yhteiskuntaan. Tyttö pisti heti silmään, kun hänellä oli aina oma pallo kerhoon tullessa mukana. Nopeasti sitten opinkin, että hän ja pallo olivat olleet aivan erottamattomia niin kauan kuin opettajat muistavat. Ajattelin että siinähän meillä on seuraava Ronaldinho tai Martha, pallo tuntui pysyvän jalassa kuin liimattu ja aina oli uusi jippo takataskussa kun piti hidasta vanhaa opettajaa harhautella.

Vähän paremmin sitten kun opin tyttöä tuntemaan kyselin, että minkä takia hän aina kulkee pallon kanssa. Tarina jonka hän kertoi, oli opettava. Hän kertoi vanhempiensa aina vastustaneen pelaamista. Kunnon muslimi-tyttöjen ei kuulu pelata palloa, se on poikien hommaa. Hän oli kuitenkin aina päättänyt ottaa pallon mukaan kun lähtee ulos. ”Ei niitä (vanhempia) haittaa kunhan en pelaa omalla pihalla”, kertoi Soraya, ”kyl ne on jo oppineet että mä tykkään pelata”. Mutta sitten ongelmaa oli ollut myös koulussa. Jumppatunnilla sai kyllä pelata palloa, muttei aluksi huivi päässä ja kädet ja sääret peitettyinä. Opettaja oli määrännyt kaikille samanlaiset urheiluasut ja siihen Soraya ei pystynyt varsinkaan kesällä. ”Päätin vaan pelata sitten puistossa koulun jälkeen ja kotimatkalla ja nykyäänhän koulussakin meillä saa olla meidän omat jumppavaatteet”, kertoi Soraya. ”Mulla oli voikasta nelonen”, jatkoi Soraya veikeesti. Ymmärtäen itsekin kuinka absurdia moinen on hänen urheilullisuudellaan.

Jatkoin kyselyäni, nyt jo hiukan innostuneena asiasta ja ihmettelin että onko häntä valmentanut joku. Sorayan ilme muuttui vakavaksi, ”En pääse jengiin pelaamaan”. Miten niin ihmettelin ja jatkoin kertomaan useasta itähelsinkiläisestä jalkapallojoukkueesta joihin hän voisi mennä. Lupasin jopa viedä häntä ensimmäiset kerrat, jos häntä jännittää liikaa. Hän kuitenkin pysäytti nopeasti innostukseni, ”emmä voi mennä ku siellä ei saa pitää huivia”. Nykyään Soraya pelaa Visa-Basketin C-tyttöjen edustusjoukkueessa ja kulkee kouluun nykyään kuminen koripallo kainalossa. Mutta aina silloin tällöin kesken harjoitusten hän edelleen haluaa naurattaa kanssapelaajia jalkapallokikoillaan. Yks-kaks-kolme varpailla pallo ilmaan ja kantapäällä syöttö ilmasta valmentajalle.

On erilaisia valmentajia. Luontaisia johtajia, auktoriteetteja, demokraatteja, luonnevalmentajia, taktikkoja, tekniikan asiantuntijoita, juniori-valmentajia ja valmentajia jotka osaavat toimia paremmin aikuisten kanssa. Vain parhaissa meissä on nämä kaikki ominaisuudet edes kohtuullisella tasolla. Huippuvalmentajillakin on yleensä huippuunsa hiottu ainoastaan muutama ominaisuus. Olisikohan esimerkiksi Mourinho paras vaihtoehto KontU:n U-15 mimmijoukkueelle? Sitten pitäisi olla vielä kulttuuriasiainneuvos, jotta pysyy tämän muuttuvan Suomen mukana. Ei helppo juttu.

Taktiikan osalta valmentajat kai kuitenkin voidaan kai jakaa aika selvästi kahteen. Yhtäältä on niitä jotka luottavat taktiseen osaamiseensa ja luovat joukkueen pelitavan, hieman karrikoiden, pelaajien ominaisuuksista riippumatta ja sitten on niitä valmentajia jotka katsovat pelaajien ominaisuudet ensin ja koettavat sen päälle kyhätä parasta mahdollista pelitapaa. Monikulttuurisemmaksi muuttuvassa Suomessa tämä, varsinkin viimeinen ajattelutapa, antaa aikamoisia mahdollisuuksia. Ihan selvää on se, että kulttuuri vaikuttaa tapaan pelata jalkapalloa. Kaikki tiedämme että kamerunilaiset pelaavat eri tavalla kuin saksalaiset tai ruotsalaiset eri tavalla kuin brassit. Monikulttuurisessa Suomessa siis on enemmän tyylejä mistä valita. 15% Helsinkiläisistä asuu monikulttuurisissa perheissä. Miten suomalaiset muuten pelaavat jalkapalloa? On meillä lätkässä ainakin ihan oma tyyli ja kulttuuri pelata.

Suomen Jalkapallovalmentajat ry aloitti helmikuussa yhteistyön Suomen Palloliiton yhdenvertaisuushankkeen ”Rasisti on reppana” kanssa. Hankkeen tavoitteena on 2007 tapahtuneen rasismi jalkapallossa tutkimuksen jälkeen kouluttaa kaikki Palloliiton piirit, erotuomarit, valmentajat ja seurajohtajat rasismin tunnistamisesta ja miten sitä vastustetaan. Hankkeen tavoitteena on saada myös kynnys suomalaiseen seuratoimintaan liittymisestä madaltumaan maahanmuuttajille. Somali-tyttöjen huivinkäyttökielto muuttuu varmasti! Onhan mimmi-futiksessa jo nyt tytöillä usein muodikkaat huivit sitomassa hiuksia.

Rasismi eli rotusyrjintä edellyttää valtaa syrjiä. Vallankäyttäjinä valmentajat ovatkin siis erityisessä vastuussa ymmärtää kulttuurien, uskontojen ja eri suomessa asuvien etnisten ryhmien eroavaisuuksia. Hankkeeseen kuuluu myös kampanjointia maaotteluissa ja Veikkausliigan otteluissa, sekä tapahtumia ympäri Suomea huipentuen Women’s EURO2009 kansanjuhlaan.

Koulutuksissa nähdään! Aloitetaan vaikka siitä miten Sorayasta olisi voinut päästä sinivalkoiselle tielle ja lopulta vaikka A-maajoukkueeseen.

www.rasistionreppana.fi
www.09hhr.fi

torstai 14. helmikuuta 2008

Rasisti on reppana kommentti Ilta-Sanomissa

Kirjoitin IS keskustelupalstalle, kun avasivat keskustelun rasismista Suomalaisessa jääkiekossa ja urheilussa. Mielenkiintoista oli huomata, että ainakin IS kommentoijilla oli kaksi asiaa aivan hukassa: (1) Ymmärrys siitä, että rasismi eli rotusyrjintä on Suomessa lailla kielletty, ja (2) siitä että ihmiset eivät vielä osaa tunnistaa rasismia. Keskustelu velloi ihan ihmeellisillä kentillä.

Se on kuitenkin selvä, että suomalaisia kiinnostaa tämä aihe. 15% Helsinkiläisistä lasketaan elävän monikulttuurisissa perheissä ja luvun odotetaan kaksinkertaistuvan 5-10 -vuoden sisällä.

Tässä IS keskusteluun kommentti nimimerkillä "rasisti on reppana":

Suomalainen urheiluväki rakastaa vähätellä tätä kasvavaa ongelmaa. Meillä suomalaisilla on vahva usko yhteiskuntamme oikeudenmukaisuuteen ja hyvä niin. Muistettava kuitenkin on, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai syrjintä ovat rikoslaissa kiellettyjä asioita, joista häkki heilahtaa pahimmillaan vaikka kaksi vuotta. Kyse on siis erittäin vakavasta asiasta. Rasismin tunnistamisessa on kuitenkin vielä paljon tekemistä. Edes poliisi, erotuomareista puhumattakaan, ei välttämättä osaa tunnistaa Suomessa vielä rasismia, vaikka siitä laissa selkeästi kirjoitetaankin. Valitettava käyttäytyminen on kuitenkin suuressa mittakaavassa Suomessa vielä niin uutta. Rasismi, eli rotuun, uskontoon tai etnisyyteen perustuva syrjintä, voi onnistua vain silloin kun rasistilla on valtaa syrjiä. Ilman valtaa syrjiä kukaan ei käytännössä voi olla rasisti. Muistettava on myös, että rotuun tai etnisyyteen liittyvä ennakkoluulo, vaikka kuinka typerää olisikin, ei välttämättä itsessään täytä rasismin rikollista määritettä jos syrjintää ei ole tapahtunut.