Olin Kalevi Sorsa säätiön veropoliittisen työryhmän kokouksessa tänään ja siellä pohdittiin Pertti Sorsan johdolla paitsi koko verojärjestelmän uudistamista, niin erityisesti verotuksen oikeudenmukaisuutta. Selvä tarve on jyrkentää progressiota erityisesti pääoman puolelle ja kaventaa historiallisia etuisuuksia, joita huolellisella verosuunnittelulla pystytään hyväksikäyttämään (=lue väärinkäyttämään). Miksi esimerkiksi listaamattomilla yrityksillä on verovapaus 90 000€ asti osingoistaan (1 milj. € nettovarallisuudesta)?
Noh, yksityiskohtia suunnitteilla olevista malleista, mikro-simuloinneista tai edes keskustelunavauksista on turha lähteä yhdessä blogissa avaamaan, mutta yksi demokratiaan liittyvä suurempi kysymys jäi kaihertamaan ja se on ajatus kunnallis- ja valtionverotuksen yhdistämisestä.
Kunnallis- ja valtionverotuksen yhdistämisessä olisi tietysti se hyvä puoli, että sillä pystyttäisiin estämään tämän porvarihallituksen tasa-verotukseen vyöryttäminen ja palveluiden purkaminen ja kuntien taloudet voitaisiin laittaa tasapainoon. Nythän Katainen luo koko ajan veroaletta rikkaille ja samalla jättää kunnat taloudelliseen ahdinkoon, jotta ne joutuvat nostamaan veroäyriään (Heinäluoman blogi helmikuulta 2009). Ensi vuonna arviolta 180 kuntaa nostaa veroäyriään joko 1% tai enemmän. Samalla uudistuksella loppuisi myös Kauniaisiin tai Naantaliin pako alemman veroäyrin toivossa.
Mutta, ja tämä on mielestäni todella iso "mutta", jos yhdistettyyn veromalliin mennään, niin silloin pitäisi pohtia myös mitä muuta roolia vahvat kunnat meidän yhteiskunnassamme tai demokratiassamme toteuttavat. Ainakin pitkistä listoista puhuminen pitäisi lopettaa, sillä ainoastaan vahvat ja itsenäiset kunnat toimivat Ruotsin kaltaisessa pitkien listojen vaalijärjestelmässä puolueiden tai keskusvallan tasapainottajana. Juuri vahvat kunnat, jotka keräävät verotulonsa itse, on se oleellinen eroavaisuus poliittisissa systeemeissä johon kansainvälisessä demokratiatutkimuksessa viitataan kun etsitään syitä miksi ruotsalainen pitkien listojen malli on toiminut, tai onnistunut vahvistamaan demokratiansa (consolidated democracy). Ja miksi pitkien listojen vaalijärjestelmää pitävä Namibia esimerkiksi ei ole siihen pystynyt.
Montesquieu kirjoitti, ja Aristoteles, Macchiavelli ja John Locke sitä ennen, että vallan väärinkäytön estämiseksi poliittista valtaa on hajautettava (vallan kolmijako -oppi). Maailma on esimerkkejä täynnä, jossa vallan keskittyminen johtaa vääjäämättä huonoon hallintoon. Ja juuri tähän suuntaan menemme Suomessa, jos samanaikaisesti heikennämme kuntien itsenäisyyttä ja siirrymme nykyisestä d'Hontin listavaalijärjestelmästä pitkien listojen vaalijärjestelmään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti